Dystopia kirjojen sarjassa klassikko aseman saanut Vuonna 1984 valikoitui tällä kertaa luettavaksi. Mikä oli Isoveljen mielipide.
Tämäkin kirja kuuluu sarjaan kirjat jotka piti lukea jo ennen listaa. Klassikkostatuksen syy onkin helppo havaita, sillä sen verran uskottavaa kuvausta totalitäärisestä valtiovallasta kirjassa tarjoillaan. Kirjan lukeminen etenikin mukavaa tahtia ja loppupää jopa erittäin rivakasti.
Se, mikä jätti kirjan tähdet kuitenkin vain(?) kolmeen, oli koko ajan vallinnut mielikuva siitä että samaa asiaa on käsitelty paremmin Ray Bradburyn Fahrenheit 451:ssä. Tosin sen lukemisesta on sen verran kauan aikaa että pitää varmaan jossain vaiheessa ottaa uusinta lukuun.
Kirja kyllä kannattaa lukea ihan klassikkoasemankin takia ja saattaapa tulla joitakin ahaa-elämyksiä julkisuudessa käytettyjen lausahdusten alkuperästä (eikä vain Isoveljen kohdalla).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti